MERIKALASTUS

Ruijanpallas – merten kuningatar

Vapa naukuu ja siima soi, kun ruijanpallas jysähtää pilkkiin. Kala on vedessä niin painava, että syötin saattaa hetkellisesti kuvitella jääneen kiinni pohjaan.

Tai kuten kalastaja Gunther Kinnerman Finnmark Dagblad -lehdelle antamassaan haastattelussa kuvasi: ”Kalan isku tuntui siltä kuin maapallo olisi tarttunut koukkuun.”

Voin allekirjoittaa saman itsekin, sillä nostimme yli tunnin 64 kiloista pallasta omaan kalaveneeseen. Kyseinen monsteri saatiin 400 grammaisella pallasjigillä.

"Kalan isku tuntui siltä, kuin maapallo olisi tarttunut koukkuun."

Ruijanpallas (Hippoglossus hippoglossus) on yksi suurimmista kampelakaloista, joka voi kasvaa jopa kolme metriä pitkäksi ja 320 kilon painoiseksi. Ei siis ihme, että jättiläismäinen pallas kala on monien Jäämeren onkijoiden unelmasaalis.

ruijanpallas
Oma ennätys: 64 kg ruijanpallas.
KESÄ 2022

Paltaan pyyntitarina

Kesäpäivä oli juuri niin kaunis ja tyven kuin vain voi olla. Meri uinui rauhallisena, pari lokkia kaarteli taivaalla.

ruijanapallas
Hymyä riittää, vaikka voimat ovat jo kortilla.

Puoliso silmäili kauas horisonttiin ja oli jo ehtinyt rullata siimaa kelalle hyvän tovin, kun minä huomasin valtavan varjon seuraavan puolen kilon pallasjigiä pintaan. Vaikka meri oli tyven, ilkeä ailahdus käväisi sydänalassa; kala ei saa karata!

Karjaisin täyttä kurkkua (tai pikemminkin parkaisin): ”Älä vielä nosta ylös!”

Heti pian pallas jo puraisi syöttiä.

Vavassa tuntui raju nykäys, sitten toinen, entistä raivoisampi.

Jännitys (tai kauhu) kouristi koko kehoa, onhan pallaksen pyynti kuin yhtäaikaista kalastajan unelmaa ja silkkaa painajaista. Kela sylki siimaa yhtä vauhdikkaasti kuin se kuuluisa hauki lähti rannasta.

Ruijanpallas ei antanut periksi, laji on väkevä vastustaja. Se taisteli vastaan, veti, pyristeli vastaan, ja joka kerta kun toinen meistä koetti kelata siimaa sisään veti pallas sen takaisin.

Rystyset valkeina puristin onkea kuin elämäni olisi ollut siitä kiinni. Lihakset olivat tulta, eihän tällaista jumppaa kukaan järkipää harrasta. Paitsi jos asuu Pohjois-Norjassa. Ja minä olen vielä viisivuotisella urallani pallaskalassa pelkkä noviisi.

Viimein hopeinen haamu nousi pintaan. Se oli valtava, kaunis ja majesteettinen kala – se oli juuri se päiväunien suurpallas, josta jokainen kalastaja unelmoi.

Ja se oli juuri se suurpallas, jonka nostaminen veneeseen meinasi ottaa luulot pois. Kala pisti painollaan ja pituudellaan hanttiin loppuun asti.

Voitte vain arvailla, millaisia vakuumi-jamboreita pienessä keittiössämme vietettiin ikimuistoisen kalareissun päätteeksi.

pallas kala

ruijanpallas
Ruijanpallas pärskii. Vielä tässä vaiheessa ei osannut sanoa, kuinka suuri kala on.

Ruijanpallas ennätys pamahti rikki leppeänä kesäpäivänä

Pohjois-Norjassa pallaksen pyynti ajoittuu toukokuulta lokakuun alkuun. Prime timea eli parasta pyyntiaikaa ovat heinä-, elo- ja syyskuu.

Kesäkuukausina me olemme lähteneet pallaskalaan yleensä aikaisin aamusta mutta myös yötöntä yötä vasten.

Reilun 40 kiloisen paltaan pyrstö on kämmentäkin suurempi.
Reilun 40 kiloisen paltaan pyrstö on kämmentäkin suurempi.

pallasjigi

pallasjigi

Millaiset pallasjigit toimivat parhaiten?

Pallasjigit (SHAD-jigit) painavat useamman sata grammaa; me olemme jiganneet pallasta 400–500+ gramman jättijigeillä mutta vain siksi, että ne sopivat pyyntipaikoillemme paremmin, koska kalat ovat olleet yli 10 kiloisia.

Silliä syöville kaloille (kuten pallakselle) kannattaa tarjota esimerkiksi 460 gr painoista Savage Gear Cutbait Herring -jigiä. Pakkauksessa on sekä paddle tail että curl tail -malliset rungot, joista sirppimäinen curl sopii paremmin hitaaseen vauhtiin kun taas paddle nopeampaan ja aktiivisempaan kalastukseen.

Mutta kevyemmälläkin selviää, kuten alta käy ilmi.

Vertauksena paltaan pyyntiin mainittakoon esimerkiksi kaksoisstingerillä (joka irtoaa kalan napatessa kiinni, jolloin jigin runko säilyy ehjänä) varustettu 20–25 senttinen turskajigi, joka painaa n. 350 grammaa. Tällainen on esimerikiksi Abu Garcia Sillen -turskapilkki.

Turskajigit toimivat usein myös pallakselle, eli voit kalastaa samalla syötillä molempia lajeja. Pienempiä paltaita kannattaa siis pyytää noin 20 cm jigeillä, joita voit ostaa Norjassa mm. Biltemasta.

Lisäpainoja olemme käyttäneet tarpeen tullen ja etenkin niillä pallasapajilla, missä käy kovempi virtaus.

Väreistä ovat toimineet aika lailla kaikki, mitä omasta pakista löytyy: siniset, keltaiset ja pinkit mutta myös oranssinpunaiset kumisyötit.

Mikäli ostat painopäät ja kumijigit erikseen, varmista, että asetat koukun oikein. Kumirunkoon väärällä tavalla pujotettu koukku vaikuttaa jigin uintiin ja on myös yleisin syy, miksi saat tärpin mutta et nostettua kalaa ylös.

Daiwa Seahunter Z Boat -jäämerivapa

Todella laadukas valinta Norjan kalavesille. Pituus: 210 cm / viehesuositus (g): 30–50lb

Tutustu

Penn Fathom Lever Drag 2 Speed

Jykevä merikela, jossa on kelan välitystä voi vaihtaa helposti väsytystaistelun aikana.

Tutustu

Savage Gear Cutbait Herring Combo

Combossa on kaksi mallia hitaampaan (curl tail) ja nopeampaan (padle tail) kalastukseen.

Tutustu
Oma pallasvapa on mallia Squall PEN 7"/2.10m power 30 lb.
Oma pallasvapa on mallia Squall PEN 7″/2.10m power 30 lb.
jäämeren kalastus
Minkähän kokoinen pallas sieltä nousee?

Missä ruijanpallas viihtyy?

Yleinen harhaluulo on varmasti se, että pallasta pyydettäisiin vain syvästä vedestä.

Tosiasiassa pallas uiskentelee siellä ja täällä, noin 5–40 metrin syvyydessä yleensä tasapohjalla niin keskellä merta kuin rannan tuntumassa.

Kaikusta kannattaa tarkkailla vedenalaisia kumpareita, sillä paltaat nousevat mielellään niiden huipulle köllöttämään. Muista kuitenkin kelata siimoja sitä mukaa sisään, kun vesi vähenee, jotta pyytö ei jää pohjaan.

ruijanpallas
Onni on, kun ystävä saa elämänsä ensimmäisen pallaksen (reilu 20 kg).

 

Pallaksen jigaus vaatii käsivoimia

Pallaksen pilkkiminen ajelehtivasta veneestä on melko yksinkertaista: pudota syötti pohjaan, kelaa vähän ylös ja pompota koko ajan pitkin pohjaa.

Nostoliike on reipas ja toistuva, eli käsivoimia tarvitaan.

Jigin syvyyttä voi ja myös kannattaa vaihdella, jotta ottipeli ei jää pohjaan. GPS on siis hyvä olla mukana, karttaplotteri puolestaan auttaa pysymään halutulla syvyyskäyrällä.

Kuten ylemmästä pallaksen pyyntitarinasta kävi ilmi, jättiläinen voi napata kiinni myös aivan pinnasta. Maltti on valttia, eikä pallasjigiä kannata koskaan nostaa ylös liian hätäisesti.

Ruijanpallaksen ala- ja ylämitat sekä rauhoitusaika

Ruijanpallakselle on annettu uusia kalastusmääräyksiä kesäkuussa 2023:

  • Alamitta nousi vapaa-ajankalastuksessa neljä senttiä eli 80 cm > 84 cm.
  • Myös kaikki yli 2m pitää edelleen vapauttaa).
  • Ruijanpallas on täysin rauhoitettu ajalla 20.12.-31.3., ja aika koskee kalastusta koko Norjassa.

Ruijanpallas ruokapöydässä

Mikä ruijanpallas resepti tänään valmistettaisiin? Tässä muutama annosvinkki, mitä paltaasta voi esimerkiksi tehdä:

  • Pallas palak (palak paneer)
  • Pallaspihvit
  • Pallasburgeri
  • Pallaspuikot
  • Pallastacot
  • Pallaspelmenit
  • Pallaswok
  • Pallas panang curry
  • Pallaskäristys
  • Pallaspyörykät
  • Pallaskakut
  • Pallaskeitto