Ahvenen kalastus – vinkit ahvenen löytämiseen ja pyytämiseen

Ahvenen syöntiaika vaihtelee eri vuodenaikojen mutta myös paikallisesti sekä sääolosuhteiden mukaan. On kuitenkin olemassa muutamia yleisesti tiedossa olevia aikaikkunoita, jolloin ahven syö paremmin.

• Aamu- ja iltahämärä: Ahven on usein aktiivisimmillaan auringonnousun ja auringonlaskun aikaan. Yleensä juuri ne hetket, kun valon määrä muuttuu, ovat parhaita syöntiaikoja (pätee myös monilla muilla kalalajeilla).
• Sateisen ja pilvisen sään jälkeen: Kala on usein aktiivisempi syömään sateen ja/tai pilvisen sään jälkeen, koska (myös tällöin) veden lämpötila ja valon määrä muuttuvat.
• Lämpimämmät vesialueet: Ahven viihtyy parhaiten lämpimässä vedessä, minkä puolesta kesä ja alkusyksy ovat hyvää aikaa pyytää raitapaitaa.
• Kevät: Keväällä ahvenet siirtyvät matalampiin vesiin kutemaan ja ruokailemaan. Keväällä kala on siis nälkäinen, koska se tarvitsee ravintoa lisääntyäkseen.

Ahvenen kalastus on suosittu harrastus ympäri Pohjoismaita mutta etenkin Suomessa, sillä täällä ahven on yleinen ja arvostettu saaliskala – ja onhan se myös Suomen kansalliskala!

Ahventa voi pyytää monella tapaa, kuten seuraavasta käy ilmi.

1. Onkiminen on yksinkertainen ja helppo tapa kalastaa ahventa. Käytä pientä koukkua ja syöttinä matoa tai toukkaa.
2. Heittokalastus on toinen suosittu menetelmä ahvenen kalastamiseen. Kokeile syötiksi pieniä lusikoita, lippoja, spinnereitä, spintaileja, pehmovieheitä ja henkarilippoja eli spinnerbaiteja, jigejä ja ohuita bladebait-vaappuja. Popperi sopii kesäiseen ahvenen (kuin myös hauen) pintakalastukseen. Chatterbaitia, joka on Suomessa varsin uusi tulokas, kannattaa myös kokeilla.
3. Vertikaalijigaus on tehokas menetelmä syvemmissä vesissä. Käytä lyijypäisellä painokoukulla varustettua silikonisyöttiä, laske herkku pohjaan ja nosta sitten muutaman senttimetriä ylemmäs. Jigaa viehettä ylös ja alas, jotta saat ahvenen kiinnostumaan makupalasta.
4. Pilkkiminen onnistuu niin talvella kuin kesällä. Käytä syöttinä lätkää, mormuskaa tai tasapainopilkkiä. Nostele syöttiä ylös ja alas, kokeile eri syvyyksiä.
5. Perhokalastuksessa ahvenelle maistuvat (ainakin omassa mökkirannassa) pinkit pupunkarvaiset kuulapäät.
6. Verkkokalastus ja katiska vaativat kalastusluvan ja tuntemusta alueen säännöksistä.

Ahvenen kalastuksessa kannattaa huomioida myös vesistön tyyppi (kirkas vs. humuspitoinen vesi) sekä kalan käyttäytyminen eri vuodenaikoina. Parhaat pyyntiajat osuvat yleensä aikaiseen aamuun ja myöhäiseen iltaan, jolloin ahvenet ovat aktiivisimmillaan.

• Muista noudattaa kalastussääntöjä ja kalastusrajoituksia
• Lue lisää mormuskalla pilkkimisestä

Ahvenen jigaus on tehokas kalastustekniikka, joka soveltuu moniin vesiolosuhteisiin ja eri vuodenaikoihin.

Sisävesillä käytettävälle 5–10 senttiselle kalajigille kannattaa valita 1/0- tai 2/0-koukkukoolla varustettu jigipää. Pienempiä, 1–2 koukkukokoja voi käyttää 3–7 cm jigeille.

Nyrkkisääntö jigin uppoamisnopeuteen on n. sekunti per metri. Huomioi myös veden virtaus ja tuulen nopeus, sillä kovemmalla kelillä ja kovemmalla vedellä kannattaa käyttää painavampaa jigipäätä.

Raskaammat jigipäät uppoavat nopeammin ja sopivat siten paremmin syvemmille vesille, kun taas kevyemmät jigipäät toimivat matalalla vedellä ja hitaammassa uitossa. Eli mitä matalampi kalastettava alue on, sitä kevyempi jigipää kannattaa valita.

Kalaa imitoivien jigien lisäksi tarjolla on mm. matoja, toukkia ja rapuja, joiden joukosta kannattaa valita sellaiset värit ja muodot, jotka jäljittelevät ahventen luontaista ravintoa kalastettvassa kohteessa. Toisaalta joskus hörhö toimii parhaiten, eli silloin jigin värillä ja muodolla ei ole mitään tekemistä kalastuskohteen luontaisen kalafaunan kanssa.

Muista, että ahvenen jigauksessa vaaditaan kärsivällisyyttä ja tarkkaavaisuutta. Ahvenen puraisu voi olla vain hienovarainen ”nuolaisu”, joten pysy valppaana koko ajan!

Vaikka kaikki enintään 10 cm jigit sopivat ahvenen talvijigaukseen, pyynti kannattaa aloittaa 3–7 cm pituisilla malleilla. Jigipään malliin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä parhailla ottipeleillä pystyt imitoimaan tasurimaista uintia, joka tunnetusti on ahvenen mieleen. Suosi V-muotoista pyrstöä.

Talvijigauksessa uittotekniikka muistuttaa tasuripilkkimistä eli nopeita yhden, kahden, kolmenkin nykäisyjä. Herkkua kannattaa tarjota kalalle niin välivedessä kuin aivan jääkannen alla, huonolla syönnillä pohjasta ja silloin tylsän värisellä mikrojigillä.

Väreistä valinnan varaa on jigeillä aina eniten, ja kala-apajalla kuin kala-apajalla kannattaa kokoeilla niin maltillisemman sävyisiä kuin todella ärtsyjäkin sävyjä.

Ahven aloittaa kutunsa heti rantojen sulaessa jäästä. Toisin sanoen, kun veden lämpötila nousee, raitapaidat hakeutuvat matalampiin vesiin lähemmäs rantoja.

Naaras laskee mätinsä mieluiten heinikkoiselle ja oksistoiselle kutupaikalle, joita löytyy jokialueiden suualueilta, kaislikoiden tuntumasta sekä lahtien pohjukasta.

Ahvenella on pitkä kutuaika, joka alkaa toukokuussa ja ulottuu kesäkuulle, kylmissä vesissä jopa heinäkuulle saakka. Muista, että paikalliset kalastussäännöt saattavat rajoittaa kutuajan kalastusta. Tarkista siis aina paikalliset määräykset ennen kuin nakkaat vieheen veteen.

Ahvenen kalastus keväällä on mukavaa ja yleensä saalisrikasta aikaa, sillä kevätkutuiset kalat ovat nälkäisiä ja etsivät talvihorroksen jälkeen aktiivisesti ruokaa. Käytä syöttinä matoja, toukkia tai jigejä. Sopivat kalastustavat kevätpyyntiin ovat mm. onkiminen, heittokalastus, jigaus ja kevyt uistelu mutta myös verkotus ja katiskalla pyytäminen.

Kun kutu on ohi, ahvenparvet hajaantuvat ympäri järveä sen karikoille, syvänteisiin, salmiin ja lahtien perälle, eli paikkoihin, missä niille on tarjolla ruokaa.

Vaikka parvet ovat pieniä, ne liikkuvat aktiivisesti pikkukalan perässä ja siksi niitä saa hyvin verkoillakin.

Veden lämpötilan noustua raitapaidat viettävät aikaa sekä matalassa että syvässä vedessä. Aamulla ja illalla, eli silloin kun vesi on viileämpää, kalat hakeutuvat usein matalampiin vesiin lämmittelemään. Päivän kuumimpina tunteina raitapaidat siirtyvätkin sitten syvempään veteen osan jäädessä surffailemaan väliveteen.

Runsaasti pohjarakenteita eli suojaa tarjoavat apajat ovat kivikkoisia ja tuuheita vesikasvillisuudesta. Mato-onkijan valinta on tottakai laituri, jonka suojissa ahven lymyää mielellään.

Kesällä ahventa voi kalastaa onkimalla, virvelillä, pilkillä, jigillä ja uistellen sekä kuulapäillä, jos olet vannoutunut perhokalastaja.

Aurinkoisina ja tyyninä päivinä ahvenet voivat olla passiivisempia, jolloin niitä voi koittaa houkutella jigeillä tai pohjaongella. Kalat ovat yleensä aktiivisempia pilvisinä ja tuulisina päivinä eli ”kalakelillä”, jolloin kannattaa testata heittokalastusta tai uistelua.

Kuukausi ennen jäiden tuloa on tärkeä hetki. Silloin ahvenet alkavat kerääntyä isompiin parviin talvehtimisalueilleen syviin monttuihin tai niiden laitamille, yleensä noin 5–15 metrin syvyyteen.

Syksyinen ahvenen kalastus tarjoaa aivan omanlaisiaan kalastuselämyksiä myös ympäristön puolesta: ilma on raikas ja luonto hohkaa upeaa ruskaa.

Tässä muutama vinkki ahvenen syyspyyntiin: 

• Syksyllä veden lämpötila laskee, mikä vaikuttaa ahventen käyttäytymiseen; kalat hakeutuvat syvemmälle etsiessään lämpimämpiä alueita. Kohdista siis syöttisi syvempiin vesikerroksiin.
• Syksyisin ahvenet syövät aktiivisesti, sillä ne keräävät rasvaa talveksi. Käytä syöttinä esimerkiksi jigiä tai mormuskaa, joka jäljittelee ahventen luontaista ravintoa.
• Koeta löytää sellaisia paikkoja, joissa on runsaasti pohjakasvillisuutta (myös kivikkoja), sillä ne houkuttelevat ahvenia. Myös syvänteet on hyvä tutkia kartasta.
• Sää on tähän vuodenaikaan arvaamaton, joten varaudu vaihteleviin olosuhteisiin. Sateiset ja tuuliset päivät voivat vaikuttaa ahventen aktiivisuuteen ja liikkumiseen, joten kannattaa olla valmis muuttamaan kalastustaktiikkaa mutta myös kalastusreissun ajankohtaa ja paikkaa sään mukaan.
• Pidä myös itsesi lämpimänä! Kun puet yllesi tarpeeksi villaa, vedenpitävät kuorivaatteet sekä lämpimät jalkineet (esim. saapas + villasukka), järveltä ei tule kiire pois.