Kalastus Norjan tuntureilla
Kalastus Norjan tuntureilla tarjoaa mahdollisuuden punavatsaisiin rautuihin ja kultakylkisiin taimeniin, paikoin myös hopeisiin harjuksiin ja pulleisiin ahveniin.
Tunturikalaan!
Kalastus Norjan tuntureilla, kirkkailla erämaajärvillä ja pienillä virroilla perhoa tai uistinta heittäen on monien Finnmarkin kävijöiden suunnitelmissa. Potrat tunturiraudut, komeat kullanhohtoiset taimenet ja hurjat harjukset odottavat, mutta missä?
Vaikka monet pyhiinvaeltavat aina samoille tunturijärville, kalavaellukset tarvitsevat myös seikkailumieltä: mikään ei voita sitä tunnetta, kun nappaa itselle vieraasta vedestä komean ruokakalan, jonka voi höystää sitruunapippurilla ja suolalla ja kypsyttää nuotiolla halsterissa.
Finnmarkin kalastusluvat
Ruijan eli Finnmarkin läänin kalaluvista päättää ja vastaa FeFo eli Finnmarkseiendommen. FeFo:n sisävesilupa kattaa lähes kaikki tunturijärvet.
Jokainen yli 16-vuotias tarvitsee Finnmarkin kalastusluvan. Kuitenkin alle 16-vuotiaat ja tietyin reunaehdoin myös alle 20-vuotiaat ovat vapautettuja sisävesikalastuksen kalastusmaksuista.
Maalis-kesäkuun ajalle on olemassa turisteille tiettyjä poikkeuksia. Voit lukea lisää näistä ehdoista Norjan kalastusluvat -artikkelista.
Finnmarkin kalastuskartta
Alla olevasta FeFon kartasta löydät ne Finnmarkin lohijoet, jotka eivät kuulu FeFon kalastusluvan alaisuuteen.
Parhaat tärpit
Harjus on Pohjois-Norjan melko saalisvarma kala. Pienissä virroissa ja koskipaikoissa kala voi kuitenkin olla (mikä on vain mukavaa!) haastava narrattava, minkä vuoksi sille kannattaakin tarjota ihan pientäkin perhoa. Kirkkailla tunturijärvillä taas kannattaa kokeilla isompiakin lusikoita. Mustat ja oliivit klinkhammerit toimivat hyvin, samoin pupunkarvaiset kuulapäät.
Tunturitaimen on mahtava ruokakala, joka ainakin Finnmarkin alueella syö mielellään oransseja ja keltamustia lippoja ja lottoja (tämän voin vahvistaa omien kalasaaliiden puolesta). Pintaperho on myös aina toimiva ratkaisu, ja tunturijärvien taimenelle voi tarjota samoja perhoja kuin harjukselle.
Rautu, oma suosikkini ja pohjoisen ensimmäinen pioneerikala, on monen kalastajan haaveissa. Kuulapäät ja pinturit toimivat, mutta kokeile myös yhdeksi Norjan parhaista ottipeleistä valittua hopeahileistä musta-vihreää lippaa.
Tunturikalojen alamitat
Tunturijärvien kaloilla ei ole Norjassa alamittaa, eli voit huoletta ottaa syömäkalaksi pienemmänkin yksilön. Kalaa peratessasi saatat myös huomata, että jopa pienimmillä yksilöillä (n. 15 cm) on mätiä, eli kala on kutukypsä. Suuri osa tunturijärvien kalapopulaatioista on kääpiöityneitä, minkä vuoksi kalat eivät kasva suuriksi.
Tunturijärvien kalakantoja hoidetaan nimenomaan pienempiä kaloja pyytämällä ja nostamalla, jolloin ko. järven populaatio saa tilaa kasvaa. Niistä kannattaa esimerkiksi valmistaa herkullista purkkikalaa.
Alamitat ovat kuitenkin käytössä jokialueilla ja merellä. Voit lukea täältä lisätietoja rajoituksiin liittyen. Huomioi kuitenkin, että alamitat voivat vaihdella paikkakohtaisesti. Vastuullinen kalastaja ei myöskään nosta kaikista suurimpia kaloja, etenkään mammakaloja, sillä niiden kannattaa antaa jatkaa sukua rauhassa.
