Tanen kutsu tanssiin

Taimenen kalastus tarjoaa ikimuistoisia elämyksiä mutta myös herkullisia lounaita ja illallisia niin kokeneille kuin aloitteleville kalastajille.

Lajin voimakas vastus ja äkäinen suutuntuma tekevät taimenesta monelle kalastajalle himoitun saaliin, pyydettiin sitä sitten perholla, heittokalastaen, uistellen tai vaikka pilkkien.

Taimenen kalastus

Taimenen kalastus koskilla, joilla ja tunturijärvillä

Taimenen kalastus

Taimen luokitellaan kolmeen eri luokkaan, joita ovat: meritaimen, järvitaimen ja purotaimen eli tammukka. Meritaimen on lohen ohella ainoa mereltä pyydettävä lohikala.

Taimen on kaunis ja arvostettu kala, joka asuttaa monenlaisia vesistöjä kirkkaista puroista syviin järvenselkiin sekä mataliin tunturilampiin.

Taimenen kalastus on ympärivuotista pyyntiä, jota voi harrastaa sulan veden aikaan mm. taimen lusikalla tai perholla niin koskilla, joilla ja tunturijärvillä kuin myös talviaikaan pilkkien tunturijärven jäällä.

Virtavesien taimen yleensä lymyää valkeiden kuohujen läheisyydessä, ja asentopaikka löytyykin usein pinnan alle jäävän ja kuohut aiheuttavan kiven takaa. Sieltä kala voi ilman vastavirtaan kohdistuvia suurempia ponnisteluja väijyä rauhassa saalistaan.

Meritaimen
Meritaimen Jäämeren sävyissä.

Meritaimenen kalastus

Meritaimen viihtyy nimensä mukaisesti suolaisessa vedessä, jossa sitä voidaan perhostella, uistella, jigata sekä kalastaa rannalta. Mertsaria tavataan myös mereen laskevissa makeissa järvissä, joihin se nousee kilpasyönnökselle järvitaimenen kanssa.

Mikäli mielit aloittaa mertsarikauden ajoissa, suuntaa Ahvenanmaalle, jossa meritaimenen avovesipyynti alkaa lähes kellon tarkasti maaliskuussa.

Mihin aikaan taimen syö?

Taimen syö parhaiten aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Lämpimällä kesävedellä kalareissun ajankohta kannattaakin ajoittaa joko aamuhämärään tai iltamyöhään. Pilkkien taimenta saa hyvin etenkin aamuneljän ja aamuviiden välillä.

taimenen kalastus keväällä

taimenen kalastus keväällä

Taimenen pyynti keväällä

Keväällä taimenen kalastus kannattaa aloittaa heti, kun jokien niskat alkavat sulaa ja koskikorennot eli korrit kuoriutuvat. Mikäli mielit aloittaa mertsarikauden ajoissa, suuntaa Ahvenanmaalle, jossa meritaimenen avovesipyynti alkaa lähes kellon tarkasti maaliskuussa.

Merikalastuskauden alussa taimenta voi pyytää etenkin isojen saarten rannoilta. Kun veden lämpötila nousee, eväkkäitä kannattaa seurata avomeren ja pienempien saarten reunoille. Myös silakan keväiset kutualueet ovat hyviä taimenen pyyntipaikkoja. Pilvisellä säällä kannattaa kokeilla myös matalia kala-apajia, jotka ovat syvyydeltään n. 1–2,5 metriä.

Toiset sanovat, että kevät-taimenta kannattaa pyytää etelän suuntaan avautuvista kivikkoisista ja rakkoleväisistä lahdista. Veden lämpötila on tärkeä, sillä mertsari mielii lämpimille alueille, siksi iltapäivä ja ilta ovat yleensä sopivia hetkiä, kun vesi on ehtinyt jo päivän mittaan vähän lämmetä.

Monet suosivat taimenen kalastuksessa kevätaikaan perhoa, jolla on helpompi imitoida hyönteisiä, mutta mikä jottei viehettäkin kannata kokeilla.

Vastuullinen kalastaja kuitenkin muistaa, että taimenet ovat maalis-huhtikuun aikana melko hoikassa kunnossa pitkän talven jäljiltä, joten niiden kannattaa antaa kasvaa ja pulskistua rauhassa. Jos harrastat urheilukalastusta, vaihtoehtona on päästää taimenet takaisin kasvamaan, mikäli ne nappaavat kiinni syöttiin.

Mistä väristä taimen tykkää?

Meritaimenelle maistuvia värejä:

  • Pilvinen sää: pumu ja keltahopea
  • Aurinkoisella sää: sinihopea
  • Huono syönti: pilkulliset kelta-oranssit.

Taimen tykkää musta-keltaisista, oransseista ja sateenkäärenvärisistä uistimista. Harmaaseen keliin kannattaa kokeilla PuMua eli punamustaa syöttiä, kuten Inlineriä (Hakkatappen), jossa on monofiilista tai fluorocarbonista tehty 0,35–0,45 mm paksuinen tapsi. Perhoista taimenelle ovat toimineet etenkin ruskean ja vihreän sävyiset klinkit sekä tietenkin puna-musta Red Tag tai Zulu.

taimenperho
Taimen on napannut surffari-perhoon.

Taimenen pyynti kesällä

Alkukesästä taimen syö vielä hyvin, mutta sen ruokahalu vähenee samaa vauhtia kuin vedet lämpiävät. Kalastajalla on kuitenkin edelleen mahdollisuus kelpo ruokakalaan.

Kun pyydät taimenta kesällä, siinä juhannuksen tietämillä, seuraa vesiperhosten kuoriutumista. Tämä parvitapahtuma nimittäin yleensä kielii taimenen ruoka-ajasta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ihan vastaavalla perholla kuin mitä kala kyseisellä hetkellä käy napsimasta veden pinnasta ei välttämättä saa yhtä helposti saalista kuin jollain toisella ärsykkeellä.

Taimenen kalastuksessa kannattaakin kokeilla erilaisia ottipelejä ja etenkin silloin, kun siiman päässä oleva syötti ei tunnu houkuttelevan kaloja. Koska salakat nousevat näihin aikoihin koskiin, testaa ainakin salakan tyylistä ja väristä viehettä.

Milloin taimen nousee koskeen?

Taimen nousee koskeen isoissa virroissa läpi vuoden sekä pienemmissä virroissa yleensä touko-kesäkuussa eli alkukaudesta.

taimen perhot

Mitä perhoja taimenelle, eli mitkä ovat parhaat taimenperhot?

Jos mielit kalastaa taimenta perholla, kokeile näitä perhoja:

  • Zulu (uppoperho)
  • Red Tag (uppoperho)
  • Elk Hair Caddis (pintaperho)
  • Klinkhammer (pintaperho)
  • Goddard Caddis (pintaperho)
  • Pheasant Tail Nymph (nymfi)
  • White Marabou Muddler (streameri)
  • Wooly Bugger Olive (leechi).

Lue lisää kevään ja alkukesän perhoista →

Taimenen perhokalastusta Itävallassa.
Taimenen perhokalastusta Itävallassa.

Taimenen kalastus syksyllä

Syksyllä vedet viilenevät, ja taimen aktivoituu ennen kuin se aloittaa kutupuuhansa. Kesällä kannattaakin seurailla sään äkkinäisiä muutoksia (etenkin kuuman kauden aikaan), sillä kun vedet viilenevät yks kaks nopeasti, se yleensä aktivoi kaloja.

Syksyllä vedet ovat kuitenkin joka tapauksessa viileämmät, minkä puolesta myös taimenen kalastus onnistuu kesähelteitä paremmin.

Elokuun hämärät illat ja pimeät yöt ovat mitä mainointa aikaa pyytää isoa taimenta. Muista otsalamppu ja tarpeeksi lämmintä vaatetta!

Tunturikalastusta perholla ja taimen lusikalla

Myös tunturijärvet ovat taimenten valtakuntaa. Täällä Finnmarkissa niille maistuvat etenkin musta-keltaiset ja oranssit lotot ja taimen lusikat.

Vaikka taimen liikkuu ympäri järveä, tarvitset sen verran painavan vieheen, että voit nakata sen mahdollisimman pitkälle järven selälle. Rauhaksiin kelailu ja virvelin nosto silloin tällöin synnyttävät kalaa kiinnostavan liikkeen, ja parhaassa tapauksessa nappaat itsellesi komean ruokakalan.

taimenen kalastus

Taimenen kalastus virvelillä

Jos kalastat taimenta virvelillä, kokeile vieheistä esimerkiksi:

  • jigejä
  • pieniä vaappuja
  • lusikoita
  • lippoja
  • lottoja.

Taimenen pyynnissä on tärkeää tunnistaa kalan asentopaikka. Kala nappaa helpoimmin syöttiin, jonka saa uitettua suoraan sen nokan eteen. Anna siis ottipelin upota, jotta se tavoittaa kalan näkökentän tarpeeksi läheltä. Jos taas kalastat taimenta perholla, voit hyödyntää irtipainoja tai painotettua peruketta.

Ja kun taimen tuikkii, silloin sille kannattaa tottakai tarjota pintaperhoa.

taimenen kalastus
Taimenen kalastus onnistuu myös talvella pilkkien.
tunturitaimen
Taimen valmiina suolaan, savuun ja syöntiin.

Tunturitaimenen pilkintä

Taimenta voi pilkkiä läpi talven, eikä mikään ole parempaa kuin viettää pitkä valoisa päivä keväthangilla.

On ollut hauska huomata, miten osassa järviä taimen tarttuu aktiivipilkintään, kun taas toisissa paikoissa passiivinen pilkintä toimii paremmin. Jos haluat kokeilla teltan absidista pilkkimistä, lue tämä juttu!

Tällöin lusikka ja tapsin perään sidottuun koukkuun kiinnitetty liero tulee jättää lepäämään järven pohjaan.

Kalastit miten vain, taimenen syönti osuu yleensä hetkeen, kun päivä alkaa hämärtää. Läpi päivänkin sitä voi toki pyytää. Mikäli ongit meritaimenta rannalla pohjoisessa, hyvä aika meritaimenen pyyntiin on noin 2–3 tuntia korkean veden jälkeen.

ootto-onki
Ootto-onki asennettuna paikoilleen.
ootto-onki
Kulkuset vavan päässä kertovat, kun kala on kiinni.
taimenen kalastus
Lähikuva tunturitaimenen suomuista.

Rasvaevällisen taimenen pyyntimitat

Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu vuodesta 2019 alkaen kokonaan kaikilla merialueilla kuin myös sisävesissä leveyspiirin 64º00´N eteläpuolella. Rauhoitus ei koske taimenta, joka on pyydetty purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä.

Joessa ja purossa rasvaevällisen taimenen rauhtoitusaika on 1.9.–30.11.

Rasvaevällisen taimenen ala- ja ylämitat

  • 67º00´N pohjoispuolisissa vesissä vähintään 50 cm.
  • 64º00´N–67º00´N leveyspiireillä vähintään 60 cm.
  • Purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, enintään 45 cm.

Rasvaeväleikatun taimenen pyyntimitat ja rauhoitusaika

Taimenen, jolta on leikattu rasvaevä, alamitta on vähintään 50 cm. Kalan rauhoitusaika on joessa ja puroissa 1.9.–30.11.