Nieriä – jääkauden kaunein muisto

Tähän mustanpuhuvaan pilkkikuvaan kulminoituu enemmän, kuin kukaan olisi osannut aavistaa.

Toisinkoiseni (Vaella, kalasta, rakasta) lukeneet kenties muistavat anekdootin elämäni ensimmäisestä rautupilkistä vuodelta 2018; rakastuin lajiin (pilkkiminen), ja rakastuin lajiin (rautu).

rautuaika

Tiesin vielä jonain päivänä kirjoittavani raudusta – kalasta, joka ei ole ansainnut omaa suomenkielistä teosta siinä mittakaavassa, mitä tuleman pitää.

Kaikki puhuvat saimaannorpasta, monet tiistain MMM:n Pelastetaan järvilohi! kampanjalanseerauksen ansiosta Saimaan järvilohen pelastamisesta – viimeistään 2024 puheet toivottavasti kääntyvät laajamittaisemmin äärimmäisen uhanalaiseen saimaannieriään.

Nieriä ei ole yhtä suloinen kuin norppa eikä se ole kalastajille yhtä himoittu vastus kuin lohi. Mutta se on Suomen upein eväkäs, tunturijärvien punavatsainen kaunotar – revontulien ja kaamoksen sävyt kyljissään kantava kala, joka ensimmäisenä jääkauden jälkeen täytti joet ja järvet, asettui taloksi ja lisääntyi..

kunnes ei enää lisääntynyt luonnonvaraisena kuin vain muutaman yksilön voimin.

Saimaannieriä on ollut uhanalainen jo 120 vuoden ajan: ”Koko Saimaan vesijaksossa näyttää nieriäinen olevan sangen harvinainen ja sukupuuttoon häviämässä.”

— Suomen kalastuslehti, 1903.

Miten tähän on päädytty? Miten voimme/voimmeko pelastaa lajin sukupuutolta sen yhdennellätoista hetkellä? Muun muassa näitä aiheita käsittelen teoksessa.

Jos järvilohen katoaminen maamme kalastosta on kansallinen häpeä, sitä se on myös nieriän eli raudun kohdalla.
Lajin tilanne on kestämätön.

Olen männä kuukausina saanut haastatella Luonnonvarakeskuksen edustajia, vierailla Kalevalaseuran ja Kansalliskirjaston arkistoissa, penkoa Erä-lehden vanhoja artikkeleita sekä sopia kohtaamisia alan asiantuntijoiden kanssa. Matka jatkuu.

Kuten Suomen Kalakirjaston perustaja ja ystäväni Ari Savikko minulle totesi: ”Kyllä rautu oman kirjansa ansaitsee.”

Sellaista ei nimittäin löydy samaisen tutkimusmestarin kirjoittamasta kalakirjojen tietokirjasta nimeltä ”Sata merkittävää kalakirjaa — Kalatietoa ja kalatarinoita Suomesta” (2017) siitä syystä, ettei vastaavaa teosta ole kirjoitettu.

Toivon, että lopputulos on ei vähempää kuin tarkka ja kuvitettu nieriän historiikki:

Rautuaika – pohjoisen pioneerikalan kertomaton tarina

🐟

Kun hankit kalastustarvikkeita boldattujen violettien linkkien ja painikkeiden kautta, me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet Kalast.us-sivuston toimintaa. Kireitä!

Monni Himari

Monni Himari

Monni on Finnmarkin Lakselvissa asuva kalastustoimittaja ja kirjailija, jonka työn alla oleva teos kantaa nimeä ’RAUTUAIKA – pohjoisen pioneerikalan kertomaton tarina’.

Instagram / Threads

Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa

Kun hankit kalastustarvikkeita ja kirjoja boldattujen violettien linkkien ja painikkeiden kautta, Kalast.us saa pienen provision, mutta sinä et maksa yhtään ylimääräistä. Kiitos, kun tuet sivuston toimintaa sekä maksuttomien vinkkien ja tarinoiden julkaisemista.

© 2023 Kalastus. Kaikki oikeudet pidetään.

Kalastus
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.