Päiväkirjasta: 2. helmikuuta 2023
Mitkään sanat eivät riitä kuvailemaan sitä tunnetta, kun näkee Auringon ensi kertaa pitkän ja pimeän kaamoksen jälkeen.
Tänäänkin tuntureiden takaa nouseva valo meni tunteisiin yhtä lujasti kuin neljä vuotta sitten; tämä oli viides kaamokseni pohjoisessa.
Kun lähdimme aamuhämärässä kohti Kahvipussijärveä, ja kun pysähdyimme ensimmäiselle tauolle, vuokranantajamme Trund sanoi, että saan tänään valohoidon lisäksi ison raudun – sain kolme, milläs muullakaan kuin Norolanin puna-keltaisella rautulätkällä ja tapsin päähän solmitulla puolison tekemällä morrilla. Mikä lyömätön kombo! 🎣
Kiitos kalajumalille, kiitos seuralaisille.
Kun kalat pian ovat sulaneet, suolistan ja suolaan ne. Hannu savustaa ne huomenna illalliseksi.
🧡
