Muistojen virrassa helmeilevä Kairijoki

Erämaisella Kairijoella on erityinen paikka sydämessäni: tämä oli elämäni ensimmäinen perhokalastuskohde, ja täältä sain elämäni ensimmäisen taimenen elämäni ensimmäisellä itse sidotulla perholla.

Täällä sain myös elämäni ensimmäiset, uudet, perhokalastuskaverit.

Kokkoaavan Kokkotunturin juurelta alkunsa saava Kairijoki on upea kalastuskohde, jonka pääuomasta yli puolet on nopeasti virtaavia koskia ja nivoja. Suomen pisimpään jokeen, Kemijokeen, vetensä laskeva Kairijoki on isoveljeään pienempi mutta silti paikoitellen kovavirtaisempi.

Pinnan alla ui harjusta, taimenta, siikaa ja puronieriää sekä paikoitellen myös haukia.

Ei ihme, että erämainen Kairijoki on yksi Itä-Lapin suosituimmista perhokalastus- ja heittouistelukohteista.

Kairijoen pyytäjät.
Kairijoen pyytäjät.

Vuotuinen perhokalastuskurssi on vanhat ja uudet ystävät kokoava tapahtuma

Kello lähentelee puolta päivää. Se tarkoittaa, että vuotuinen Kairijoen perhokalastuskurssi avataan näillä näppäimillä. Tulevan viikon aikana paneudumme kurssilaisten kanssa perhokalastuksen saloihin ja vietämme mahdollisimman paljon aikaa joella.

Viikon aikana opiskellaan heittotekniikkaa, joenlukutaitoa ja hyönteistietoa. Sidomme perhoja ja ongimme niillä saalista. Kurssin päätavoite on, että jokainen kurssilainen saa viikon aikana kalan itse sitomallaan perholla.

Ja yleensä aina tässä ollaan onnistuttu.

Alla yksi vuoden 2020 ottipeleistä, jolla ystäväni Jarno Räsänen nappasi elämänsä ensimmäisen jalokalan.

Kairijoen perho
Päivän ottipeli.
perhonsidonta
Kairijoen perhokalastusleirillä harjoiteltiin myös perhonsidontaa.
kalastusluvat
Piia ja Aini Savukosken Kairijoella.

Perhokurssin ohjelma on monipuolinen ja rento

Perhokalastuskurssin oppaina ovat männä vuosina toimineet (tuntemistani henkilöistä) Janne ja Piia Iittiläinen, Jani Ollikainen sekä Jarkko Hinkkanen. Apuohjaajana, maskottina ja siten Kairin ykköskävijänä on mainittava iloisesta naurustaan tunnettu Timo Kesäläinen.

He kaikki ovat melkoisia konkareita. Kiitos vielä kertaalleen kurssien aikana jakamistanne vinkeistä ja neuvoista, ne ovat olleet kovassa käytössä!

Oppitunnit pidetään lähes poikkeuksetta Kairin rannalla. Aina liian nopeasti kuluvan viikon aikana opetellaan solmujen tekoa ja heittämistä, hyönteistietoa ja syöttien valintaa sekä kalojen sijaintia virrassa.

Viikko huipentuu kurssilaisten kesken käytävään leikkimieliseen kisaan siitä, kuka saa isoimman kalan eli voittaa Kairijoen kesämestaruuden.

Voin kertoa, etten se ole ollut minä.

joen fauna
Perholeiriläiset tutkivat Kairijoen faunaa. Mistä sitoa perho seuraavaksi?

Iltaisin vietetään nieriäfiestaa

Iltaisin nuotion äärellä vietetään nieriäfiestaa eli savustetaan päivän saaliita ja vaihdetaan tarinoita elävästä elämästä, kun neljättä, kolmatta, toista tai ensimmäistä kertaa kurssille osallistuneet kalakaverit parantavat maailmaa ja muistelevat menneitä – sekä sen päivän kalatapahtumia.

Fiestan päälle saunotaan ja uidaan viileän virkistävässä Kairijoessa.

Nukkumaan yritetään ajoissa, mikä ei ikinä onnistu.

Perhovapa
Puronieriää pyytämässä.
Kairijoen puronieriät.
Kairijoen puronieriät.
purotaimenet
Päivän saalista.
Kalan savustus
Saalis suolaan, savuun ja syöntiin.
Kairijoki
Kiinni on! Perhokalastusleirin opas Jani Ollikainen iltakalassa.

Eristyiskiitos Kairin hylkeelle

Erityiskiitokset Jani Ollikaiselle, kurssin pääjehulle, Kairin hylkeelle, ystävälle ja ennen kaikkea sille kovan luokan perhomiehelle, joka muutaman vuoden takaisena juhannuksena käski käyttää väkäsellisiä koukkuja erään lohimiehen kohdalla.

Kannatti, sillä nyt se lohimies asuu luonani täällä Finnmarkin perukoilla, Lakselvajoen kainalossa.

Kiitos myös Veli-Matti Autille kaikesta inspiraatiosta sekä siitä, että olit aikanaan perustamassa Kairijoen legendaarista perhokalastuskurssia. Kevyet mullat ja kireät siimat siellä jossain, Kairiakin paremmilla kalavesillä!

Sinun tarinasi elää Kairijoen välkkeissä, kun yötön yö pehmentää valoaan ja kultaa vapaana juoksevan virran pinnan.

Jani Ollikainen
Jani elementissään.
Jani Ollikainen
Myöskin Jani elementissään.

Kairijoen kalat

Kairijoen alueen valtakala, pintaperhoon mieltynyt harjus, viihtyy hitaasti virtaavissa suvannoissa mutta myös koskien niskoilla ja loppuliu’uilla. Oman ensimmäisen taimenen sain alkuillan hämärässä itse sitomallani Red tagilla, maailmankuululla perhoklassikolla.

Siikaakin Kairiltajoelta saa, joskin sen eteen pitää nähdä melko paljon vaivaa. Vietimme yhden illan pyytäen Majavakosken rauhallista virtaa yhdessä leirin vetäjien Jannen ja Janin kanssa. Lopulta, melko pitkän yrittämisen jälkeen, Jani rantautti komean hopeakylkisen yksilön.

Vieraslajeista puronieriä on sekin alueen vesistössä todella runsaslukuinen – ja hyvän makuinen! Puronieriä on pieneen kokoonsa nähden hauska vastus siiman päässä, joten sitä kannattaa ehdottomasti tavoitella harjuksen ja taimenen ohella.

Lisäksi Kairijoen lähistöllä sijaitsee jokia ja järviä, joissa on runsas haukikanta.

Tutustu Kairin kalastusalueisiin »

Kairijoen kalansaalis
Kairijoen kalasaalis. (Kuvassa takana Jannen tyttärelleen ostama komea pinkki perhovapa, jonka iskä on tainnut omia käyttöönsä.) Kuva: Janne Iittiläinen

Vuoden 2022 ennätyskalat

Kysyin Jukka Hirvoselta, Kairijoen isännältä, tämän vuoden saaliskaloista. Sain kuvaterveisten kera kuulla tämän vuoden ennätysharrin olleen pituudeltaan huimat 48,5 cm.

”Suurin koskaan näkemäni on poikani saama 53 cm harjus vuodelta 2014, jolloin hän oli 4-vuotias. Tarvitsi iskän apua rantautuksessa ja vapautuksessa,” Jukka kertoo.

Suuremmistakin kaloista on ollut puhetta vaan ei kuvaa. Tiedättehän te kalatarinat.. ja tämän kalastajan rukouksen:

”Hyvä jumala, anna kerrankin niin suuri kala, ettei tarvitse valehdella!”

puronieriä
Kairin suurin puronieriä (saatu kesällä 2022).

Myös puronieriöiden koko on kasvussa

Jukka lähetti kuvan myös suurimmasta koskaan ongitusta (kesällä 2022) yksilöstä terveisten kera:

”Tänä vuonna tuli myös hyvän kokoisia puronieriöitä. Tuossa puukon kanssa suurin näistä vesistä koskaan näkemäni/saamani yksilö.”

perhokalastaja
Iltakalassa, yöttämän yön valossa.
Jani Ollikainen
Jani Ollikainen valitsee ottiperhoa.

Kairijoki kalastuskohteena

Lähellä Venäjän rajaa Itä-Lapissa sijaitseva Kairijoki kuuluu Korvatunturin virkistyskalastusalueeseen. Kymmenien kilometrien pituiseksi venyneen joen lupa-alueisiin kuuluvat myös Kemijoen latvavedet sivupuroineen.

Vaikka ollaan keskellä Lapin korkea, kalastuskohteet ovat hyvin kulkuyhteyksien päässä. Puhelinkentät katoavat kuitenkin paikoitellen, mikä omalta osaltaan tekee kohteesta juuri niin hienon, kuin se on: täällä saa keskittyä itse lajiin, kalastukseen.

Kairijoen eduksi voi laskea myös monet sellaiset heittopaikat, jotka suosivat etenkin aloittelijoita: ryteikköjen lisäksi löytyy tilavia takaheitto-alueita.

Joen profiili on hitaasti virtaava, minkä ansiosta täältä löytyy perhokalastajan mieleen osuvia rauhallisia nivoja ja suvantoja kuin myös koskikohtia.

majavakoski
Siian perhokalastusta Kairijoen Majavakoskella.

Majavakoski sopii aloittelijalle mutta myös haastavaan siian pyyntiin

Joen kenties helpoimmin lähestyttävä kohde on Majavakoski, joka sijaitsevat aivan Kairijoen eräkeskuksen läheisyydessä, noin kilometrin verran alavirtaan joen länsirannalla.

Majavakosken alue muodostuu toisiaan seuraavista vuolasvirtaisista koskiosuuksista, joiden välissä sijaitsee hiljakseen virtaavia pieniä suvantoja.

Kokeile kalastaa kivien huopeita ja monttuja, missä taimenet, harjukset ja siiat lymyävät.

Kairilla kalassa
Kaikki hyvin!
Nokipannukahvit
Nokipannukahvit joen varressa.

Kairijoen luvat ja veneenlaskupaikat

Korvatunturin virkistyskalastusalueen luvan voi hankkia Metsähallituksen erälupien verkkokaupasta tai Kairijoen Eräkeskuksesta. Vasakönkään alueelle tarvitset erillisen luvan.

Pieni osa joesta on varattu vain perhokalastukseen, uistinkalastus on sallittua lähes koko joen pituudelta.

Jokivarresta löytyy useita tulipaikkoja ja laavuja.

Voit laskea pienen veneen tai kanootin vesille Kairijoen ylittävien siltojen sekä rantaan pistävien metsäautoteiden kohdilla.

Melontaan sopivia jokia on alueella noin 150 kilometrin verran.

Kahlurit
Perhokalastajan garderoobi.

Kairijoen majoitus

Kairijoen majoitus kattaa useita hirsimökkejä ja erämökkejä eri kokoisille kala- ja metsästysporukoille. Majoittumaan Kairijoelle mahtuu kerrallaan jopa 40 henkilöä. Kairijoen mökkimajoituksen lisäksi tarjolla on myös Honkalaavu, johon mahtuu 10–12 henkilöä.

Lisäksi eräkeskuksen alueelta löytyy asuntovaunu- ja autopaikkoja.

Tutustu vaihtoehtoihin Eräkeskuksen sivustolla »

Kairijoen majoitus
Kairijoen majoitus tarjoaa monen kokoisia mökkejä. Kuvassa 10–12 sierainparia majoittava Honkalaavu.
perhokalastaja
Tauko perhokalastuksesta.

Lähtisinkö Kairille kalaan?

Ehdottomasti! Upean luonnon lisäksi kohde tarjoaa mainiota kalastusta ja mahdollisuuden oman ennätysharrin rantauttamiseen.

Myös vuotuista perhokalastusleiriä kannattaa harkita, sillä kurssille osallistuu joka vuosi aloittelijoiden lisäksi myös Kairin konkareita, jotka ovat käyneet joella vuosia ja kalastaneet ikänsä. Perholeiri ei siis ole vain harjoittelua vaan ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa, josta syntyy ikimuistoisia elämyksiä.

Sellaisia, joista tämäkin artikkeli toivottavasti antaa osviittaa.

Joten..

Nähdäänkö Kairilla ensi kesänä?

Monni Himari
Puronieriää pyytämässä. Kuva: Janne Iittiäläinen
Monni Himari
”Kato Monni kameraan!” Kuva: Janne Iittiläinen