Milloin ensimmäinen perho sidottiin?

Perhonsidonnan juuret yltävät Makedoniassa sijaitsevalle Astraeus-joelle, ajanlaskullisesti ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle eKr.¹

Kerrotaan, että jo tuolloin taimenkalastajat kiinnittivät koukkuihinsa höyheniä² jäljitelläkseen purojen hyönteiselämää.

Suomalaisen perhonsidonnan historiasta puhuttaessa mainitaan Herman Renfors ja etenkin hänen sisarensa Maria Renfors, jotka vaikuttivat 1800- ja 1900-luvun vaiheessa.³ Palataan heihin kuitenkin kohta ja palataan sitä ennen Makedonian taimenjoille.

perhonsidonnan historia
Vanhoja perhoja 1960–1970 luvulta. Kuva: Suomen Metsästysmuseo

Ensimmäiset perhot syntyivät Makedoniassa

Nykytiedon valossa aiheesta kirjoitti ensimmäisenä roomalainen opettaja ja kirjailija Roman Claudius Aelianus¹. Hän kuvaili Makedonian Astraeus-joen kalastajia seuraavalla tavalla:

”..they have planned a snare for the fish, and get the better of them by their fisherman’s craft… They fasten red wool… round a hook, and fit on to the wool two feathers which grow under a cock’s wattles, and which in color are like wax.”

Toisen teorian mukaan William Radcliff (1921) kreditoi kirjassaan Fishing from the Earliest Times kaksisataa vuotta ennen Aelinianusta syntyneen Martialin (Marcus Valerius Martialis):

”…Who has not seen the scarus rise, decoyed and killed by fraudful flies…”

Myöhemmin 1600-luvun jälkipuoliskolla englantilainen Charles Cotton systematisoi ja tallensi perhonsidontataidon Izaak Waltonin The Compleat Angler -teoksen myöhempiin painoksiin.

 

perhokalastuskirja
Muoniossa sijaitsevassa Suomen Kalakirjastossa pääsee tutustumaan lajin vanhimpiin teoksiin.
perhorasia
Jokaisen kalastajan Pandoran lipas.

Perhojen skaala on hyvin laaja

Käytettävien perhojen skaala on hyvin laaja, koska jokien hyönteisfauna on runsasta ja lajeilla on useita kehitysvaiheita. Kun perhonsitojiakin on paljon, jokaisella on omat näkemyksensä ja mieltymyksensä parhaiten toimivasta perhosta.

Hyönteisten jäljittelyllä viitataan lähinnä taimen- ja harjusperhoihin, ei niinkään klassisiin lohiperhoihin. Kalastajan sitomat perhot pyrkivät matkimaan kalan luonnollista ravintoa (hyönteisiä) niin muodoltaan, kooltaan kuin väritykseltään. Yhtä yleistä on sitoa myös sellaisia perhoja, jotka eivät niinkään imitoi joen faunaa vaan joiden avulla kalaa on tarkoitus stimuloida ja ärsyttää.

 

joen fauna
Joen faunan tutkimista Kairijoen Eräkeskuksen perhokalastuskurssilla.

Perhonsidonnan historia Suomessa

Suomalaisen perhonsidonnan historiasta puhuttaessa mainitaan Herman Renfors ja etenkin hänen sisarensa Maria Renfors, jotka vaikuttivat 1800- ja 1900-luvun vaiheessa.

Kuten Kajaanin Perhokerhon puheenjohtaja Kimmo Virtanen Ylelle antamassaan haastattelussa toteaa: ”Maria toi Englannista perhonsidontataidon mukanaan Kajaaniin ja täältä se levisi muualla Suomeen.”

Maria Renforsin totuus

Maria Renforsin totuus

Eletään 1800-luvun loppua, ja Suomen eturivin taiteilijat lähtevät Vienan Karjalaan innoitusta etsimään. Sinne suuntaa myös kajaanilaisen tehtailijan Herman Renforsin sisar Maria, valpas ja omapäinen nainen. Matkavarusteisiin kuuluvat kalastusvälineetkin, sillä veljensä tavoin Maria on taitava perhokalastaja ja perhonsitoja.

Nimi: Maria Renforsin totuus
Kirjoittaja: Aronen, Eeva-Kaarina
Ilmestymisaika: 2005
Sivumäärä: 299
Kustantaja: Teos
Kieli: suomi

Suomen Kalakirjasto

Suomen Kalakirjasto on kalakirjallisuuden mekka

Suomen Kalakirjasto on Ari Savikon kirjaharrastuksen pohjalta syntynyt yksityinen kalakirjasto. Muonion Kutunivalla sijaitseva hirsirakennus on ehdoton vierailukohde omalla Lapin-reissulla.

Tutustu etukäteen hauskaan 360-virtuaalikirjastoon »

Suomen Kalakirjasto
Suomen Kalakirjastossa on nähtävillä myös laaja Exlibris-kokoelma. Tässä kuvassa ovat esillä Urho Kaleva Kekkosen leimat.