Karakat Safari Viron Peipsijärvellä kannattaa kokea ainakin kerran elämässä
Karakatit ovat peipsijärveläisten kalastajien kustomoimia autoja, joiden jättimäiset renkaat mahdollistavat turvallisen liikkumisen liukkaalla jäällä. Kalassa käydään yleensä reilun viiden kilometrin päässä, jolloin rantaa ei enää näy.
Ei siis ihme, että Peipsijärveä kutsutaan koonsa puolesta Peipsimereksi. Onhan sen Viron suurin, Venäjän seitsemänneksi suurin ja Euroopan viidenneksi suurin järvi Laatokan, Äänisen ja Vänernin jälkeen. Järvestä 44 % kuuluu Viron tasavallalle ja 56 % Venäjän liittovaltiolle.
Peipsijärvi on Narvanjoen vesistöalueeseen lukeutuva järvi Viron ja Venäjän rajalla. Järven vesipinta-alaksi mainitaan 3 543 neliökilometriä, vaikka todellisuudessa se vaihtelee vedenpinnan korkeuden mukaan. Suureksi järveksi Peipsi on kuitenkin matala, sillä sen keskisyvyys on seitsemän metriä.
Saaliiksi Peipsijärvestä pyydetään kuhaa, ahventa, haukea, särkeä ja lahnaa. Pikkukaloja ovat rääbis eli muikku ja Peipsi tint eli kuore.
Viron Peipsijärven ahvenen ja kuhan kalastus sai MSC-sertifikaatin vuonna 2017.
Sertifioinnin piiriin kuuluvat Viron ja Venäjän välisellä rajalla sijaitsevan Peipsijärven Viron puoleinen ahvenen ja kuhan rysä- ja verkkokalastus. Viisivuotinen sertifikaatti päättynee pian, joten jatkoa odotellaan.
Koe helmikuinen monsteriautojen Kallaste karakatitsa
Alla olevasta videosta pääset näkemään Peipsijärven päätapahtumaksi kutsuttua Kallaste karakatitsaa paraateineen ja markkinoineen. Tapahtuman aikana järjestetään myös pilkkikisat sekä tanssit paikallisine pelimanneineen.
Tapahtumaa vietetään vuosittain helmikuussa. Vuonna 2022 tapahtuma sijoittui helmikuun 26. päivälle.
Peipsijärven kalat
Peipsijärvessä elää 37 eri kalalajia, minkä ansiosta kalastus on ollut yksi tärkeimmistä toimeentulon lähteistä. Useat vanhat kalastustavat ovat säilyneet tähän päivään saakka juuri Peipsin rannoilla.
Peipsin kalakanta on kuitenkin aikojen kuluessa muuttunut huomattavasti. Pitkät lämpimät kesät ja muut tekijät ovat aiheuttaneet matalavetisessä Peipsijärvessä yhä enemmän levien kukintaa, minkä seurauksena veden laatu on huonontunut. Myös kalojen tilanne on samasta syystä huonontunut aiheuttaen muun muassa pikkukalojen, kuten muikkujen, kuolemista.
Tästäkin huolimatta Peipsijärvi tunnetaan Pohjois-Euroopan kalaisimpana järvenä, joka antaa tavallisesti 7000–11000 tonnia kalaa vuodessa.
Rauhoitettuja lajeja ovat harjus, toutain, monni, rantaneula, mutakala ja kivisimppu.
Pyydettäviä lajeja ovat Peipsijärven kuore, muikku, hauki, kuha, ahven, lahna, made ja Peipsijärven siika.
Alla vielä listattuna kaikki Peipsin 37 kalalajia:
- Kivisimppu
- Kiiski
- Kuha
- Ahven
- Kymmenpiikki
- Kolmipiikki
- Made
- Monni
- Kivennuoliainen
- Mutakala
- Rantaneula
- Ruutana
- Vimpa
- Nurg
- Lahna
- Salakka
- Törö
- Suutari
- Allikkosalakka
- Mutu
- Toutain
- Turpa
- Säyne
- Seipi
- Särki
- Sorva
- Karppi
- Ankerias
- Hauki
- Peipsijärven kuore
- Harjus
- Peipsijärven siika
- Muikku
- Taimen
- Pikkunahkiainen
- Punasalakka
- Hopearuutana
Lähde opastetulle pilkkiretkelle Mesi taresta
Tukikohdaksi suosittelen idyllistä Varnjan kylää ja sieltä aivan Peipsin vieressä sijaitsevaa Mesi Tarea. Majapaikan jonka pihalta löytyy suomalaiseen mieleen tavan sauna, telttasauna ja savusauna sekä kylpytynnyri.
Majapaikka kutsuu itseään kotitaloksi, koska juuri sitä he tarjoavat vieraille – kodikkaan tunteen ja kokemuksen elää kuten vanhauskoiset ovat tehneet jo satojen vuosien ajan – rauhassa, hiljaisuudessa ja ilman vesijohtovettä.
Tšuudien, kauniiden ja ylevien valkosilmäisten kalavesillä
Mikäli taipaleentakaisiin taruihin on uskominen, Varnjan kylän tuulisia rantoja ovat ennen aikaan asuttaneet tšuudit, kauniit ja ylevät valkosilmäiset. Vielä tänäkin päivänä heidän muistoaan kunnioitetaan surumielisillä kansanlauluilla. Laulut kertovat hirmuteoista, joiden vuoksi tšuudinaiset hukuttautuivat Peipsijärveen koruineen ja lapsineen, jotta heitä ei ryöstettäisi, orjuutettaisi tai häpäistäisi venäläisten toimesta.
Kerrotana myös, että tšuudit kaivoivat joukoin suuria kuoppia, joiden he antoivat romahtaa ylleen. Näitä kuoppia löytyy edelleen eri puoliilta Pohjois-Venäjää, ja tšuudien uskotaan kadonneen maan alle jatkamaan elämäänsä muiden jalojen, kuten esimerkiksi haudattujen kotieläinten ja arvometallien kanssa.
Saaliiksi ahvenia ja kiiskejä
Kun kairareikä oli kirnuttu puhtaaksi, pyynti sai alkaa. Laskin syötin veteen ja nostin siinä samassa ensimmäisen ahnaan kiiskin, niin pienen etten ole eläessäni nähnyt.
Kiiskiä saatiinkin paljon kuten myös särkiä, jotka pääsivät purkitukseen myöhempää syöntiä varten.
Sen suurempia saaliskertomuksia ei siis tällä kertaa ole luvassa. Silti Peipsi oli kokemuksena upea; jään ylle levittyvä avaruus hämmensi, ja minun oli vaikea uskoa aluetta järveksi.
Kutsun siis minäkin sitä jatkossa Peipsimereksi.
Kohdetiedot järvistä
Järvi koostuu kolmesta selvästi erottuvasta osasta:
- Pohjoispuolella on varsinainen Peipsijärvi, joka on suurin ja syvin, pinta-alaltaan 2611 km².
- Vesistön eteläosan nimi on Pihkovanjärvi, jonka pinta-ala on 708 km². Pihkovanjärvessä sijaitsevat Tabalan saaret sekä Kolpinon saari.
- Näitä kahta järveä yhdistää kapea (kapein kohta 3 km) mutta syvä Lämmijärvi, joka on kooltaan vain 236 km². Mehikoorman satamassa sijaitsee Peipsin syvin kohta, joka on 15,3 metriä.
Peipsijärveen laskee noin 240 jokea, puroa ja kanavaa, mutta järvellä on vain yksi laskujoki, runsasvetinen Narvajoki. Suurin virtaama on Pihkovanjärveen laskevalla Velikajajoella, Viron puolelta taas Suurjärveen laskevalla SuurEmajoella.
Järvi (tai Peipsimeri) vaikuttaa kokonsa vuoksi huomattavasti myös paikalliseen ilmastoon: syksyisin sää pysyy lämpimänä keskimääräistä kauemmin mutta sitä vastoin kevät saapuu jopa kaksi viikkoa myöhemmin.
